Kuva10

Itsensä kehittämisen ymmärtäminen huippumyyjälle

Myynnin huippukouluttaja/-valmentaja Brian Tracyn cd:ltä poimittua itsensä/persoonan kehittämiseen, kun tavoite on tulla huippumyyjäksi. Kohdat 1 – 7 (ja paljon muuta) paljastuvat ensi viikolla.

8. Lue 30 minuuttia joka päivä. Tämä on tärkein suositus, jonka voin antaa. Tämä tulee triplaamaan tulosi seuraavan 12 kuukauden aikana ja vähintään tuplaamaan seuraavan 6 kuukauden aikana. Ellet usko, kokeile lukemista. Mikäli haluat tulla huippumyyjäksi, sinulla on oltava kirjasto parhaista myyntikirjoista ja kirjasto parhaista kuuntelukaseteista. Ellei sinulla näitä ole, et ole tosissasi siitä, että haluat olla menestynyt tällä osa-alueella. Kuvittele tilanne, että menisit lääkäriin, eikä lääkäri olisi lukenut kirjoja lääketieteestä. Kuinka luottavainen olisit? Lääkäri sanoisi, että on viimeksi lukenut kirjoja lääkiksessä 20 vuotta sitten? Voi jösses! Tai menisit lakimiehelle, joka ei ole lukenut kirjoja ja aikoo jutella jonkun kanssa, mitä asian tiimoilla mieleen tulisi. Jos luet 20-30 minuuttia aamuisin ammattisi parasta kirjallisuutta 12 kuukauden ajan, tulet huomaamaan niin valtavan kasvun tuloissasi, että se tyrmistyttää sinut. Moni on jälkeenpäin kiitellyt Brian Tracyä tästä suosituksesta sanoen, että pelkästään se on ollut koko kurssin hinnan väärti. Eräs keskiverto myyjä aloitti lukemisen 30 minuuttia päivässä ja hän tuplasi tulonsa 3 kuukaudessa. Hän mietti, että mitä tapahtuu, jos alkaakin lukea tunnin päivässä? Nykyään hän herää kello 5.30 ja lukee 2 tuntia ennenkuin lähtee töihin. Hänestä on tullut myyntijohtaja. Hän tienaa 4 kertaa enemmän kuin 1,5 vuotta sitten. Hän sano, että lukeminen pitää ajatukset kirkkaina, kirjoista saa uusia ideoita sekä uusia ideoita myydä tuotetta. Nykyään hän auttaa muita ihmisiä oppimaan myymisen. Suurin osa myyjistä ei lue ollenkaan (heidän aiheestaan). 90%:a kaikista myyntikirjoista on myyty 10%:lle myyjistä. Monilla myyjillä ei ole ollenkaan myyntikirjoja. Tracyn tuttu myyntijohtajana, jolla on vain 1 kysymys, jonka hän kysyy myyjiä palkatessaan: ”Kerro yhden myyntikirjan nimi, joka on itsesi kehittämistä varten olevassa kirjahyllyssä?”. Jos haastateltava on kuin puulla päähän lyöty, myyntijohtaja kiittää ja näyttää ovea. Hän tietää sen, että ellei myyjä kehitä itseään, hänestä ei tule menestyvää myyjää. Lukematon myyjä on kuin ylipainoinen urheilija, joka ei harjoitttele. Lukeminen on keino kehittää itseämme.

9. Kuuntele myyntikasetteja. Älä koskaan pidä autoradiota päällä, äläkä koskaan mene minnekään autoradio päällä. Kuuntelemalla kasetteja sinulla on yliopisto autossasi. Yksikään huippumyyjä ei kuuntele autoradiota. Heillä on keskimäärin 50 erilaista kasettia, joita he kuuntelevat jatkuvasti (puheluiden välissä, lomalla jne.). Jos kuuntelet radiota, et ole tosissasi tulevasi menestyväksi myyjäksi, sillä se, mikä tulee sisään, lähtee myös ulos.

10. Nopea itsensä kehittäminen. Kysy itseltäsi jokaisen puhelun jälkeen, mitä tein oikein ja mitä tekisin toisin. On tärkeä miettiä ja harkita asioita jälkikäteen. Näin olemme automaattisesti menossa jo seuraavaan tapaamiseen. Huonot myyjät (häviäjät) ajattelevat ja puhuvat aina siitä, mikä viimeisimpänä epäonnistui ja mikä ei onnistunut. Huippumyyjät (voittajat) ajattelevat ja puhuvat aina menestyksestään, siitä mikä onnistui. Näin ollen häviäjät alkavat hävitä enemmän ja enemmän ja voittajat voittaa enemmän ja enemmän. Häviäjät vetävät sinua alas niinkuin laivan ankkuri. Tämän takia ole aina tekemisissä ihmisten kanssa, jotka ovat positiivisia ja optimistisia.

Itsensä kehittämisen merkitystä ei voi ylikorostaa! Parhaiten pärjäävät ne, jotka oppivat nopeimmin, eivät ne, jotka ’tietävät’ eniten! 

 

 

 

PiccoloPitsa

Vuoden paras taidonnäyte – kuulemma tämä on pitsa?!

Kävimme muutama vuosi sitten kollegoiden kanssa työreissun kotimatkalla syömässä ABC!:llä. Suurin osa meistä tilasi Piccolo-pitsan. Vuoronperään tarjoilija toi eteemme oheisen näköisiä taidonnäytteitä nk. pitsoista. En tiedä, mikä meihin meni, mutta emme reklamoineet tarjoilijalle ollenkaan, vaan nauroimme noille pitsoille vedet silmissä. Pitsojen pieni koko nauratti myös, vaikka pitsat olivatkin Piccolo-pitsoiksi oikean kokoisia. Mutta pitsojen laatu ei näyttänyt alkuunkaan asianmukaiselta.

Ei lopputuloksella olekaan merkitystä… –artikkelin sisältö kuitenkin vahvistuu tässä pitsaspektaakkelissa. Pitsan ulkonäöstä näkee, että työ- eli välivaiheet on tehty puutteellisesti (mm. taikina on kaulittu huolimattomasti ja kaikki täytteet on asetettu epätasaisesti kuin yhteen kasaan).

Reseptien laatiminen johtuu mm. siitä, että kuka tahansa reseptin mukaan ruokaa valmistava pääsee samaan lopputulokseen, kun vain noudattaa ohjeita huolellisesti. Kotipitsan, McDonald’sin ja Hesburgerin kaltaisten brändien vahvuus on tasalaatuisuus valmistamiensa ruokien osalta. Mitä tarkemmin resepti on laadittu ja mitä paremmin sitä noudetaan, sitä varmemmin lopputuloksena on tasalaatuista ruokaa. Ja käännettynä sama asia voidaan ilmaista, että mitä vähemmän tehdään omien mieltymysten ja musta tuntuu –periaatteella, sitä vaikeampi on ennustaa lopputulosta.

Palataanpa tuohon Piccolo-pitsaan. Työporukalla arvelimme, että pitsanpaistaja taisi olla talon vahtimestari, sillä tilasimme pitsat noin klo 23 iltamyöhällä. Kukapa tietää? Lähetin pitsasta kuvan ABC!:n nettisivujen kautta ko. huoltoaseman ravintolapäällikölle ystävällisessä hengessä kysyen, onko pitsa hänen mielestään sellainen kuin sen pitäisi olla. Hän vastasi, ettei pitsa ole heidän reseptiikan mukainen ja että hän haluaa lähettää lahjakortin hyvityksenä tapahtuneen johdosta.

En tarkoita sitä, että ruoat pitäisi valmistaa aina tarkasti reseptiä noudattaen, mutta jos lopputulos on ennalta määritelty (kuten ravintoloissa useimmiten), tällöin reseptiä on syytä noudattaa tarkasti.

Tästä voi poimia opetuksen myös moneen muuhun asiaan. Yrityksissä asiakaspalvelu-, rekrytointi- tai työhön perehdyttämisprosessi ovat hyvin rinnastettavissa tähän esimerkkiin. Kun palvelua tilanneen asiakkaan luo ei menekään kukaan, potentiaalista työnhakijaa ei kutsuta haastatteluun tai uusi työntekijä lähettää puutteellisen tuntilistan, esimies ja johto voivat katsoa peiliin, ovatko ”reseptit” (*) kunnossa vai laiminlyökö joku ”reseptien” noudattamisen ja laiminlyökö joku ”reseptien” noudattamisen valvomisen.

Kannattaa laatia yritykselle hyviä kirjallisia reseptejä (*), kuten asiakaspalveluprosessi (tai –formaatti), rekrytointiprosessi (tai –formaatti) ja perehdyttämisprosetti (tai –formaatti) jne. Prosessien ja formaattien eroavaisuudesta kirjoittelen myöhemmin. Ei takerruta siihen nyt.

Kun reseptit ovat kunnossa ja niitä noudatetaan, voidaan odottaa tasalaatuisempaa onnistumista.

 

facebook_logo

Facebook-sivun luomisen kompastuskivet ja väärät uskomukset, jos sivusta haluaa hyötyä

Tykkääjä = Facebook-sivusta tykännyt Facebookin käyttäjä

Sivu = Facebook-sivu

  1. Sivun luomisen jälkeen lähes kaikki tapahtuu itsestään tai ilmaiseksi.
  2. Tykkääjämäärä kasvaa kaiken aikaa, kunhan saa homman vaan jalalle.
  3. Tykkääjä palaa sivulle huvikseen ilman mitään (hyödyllistä) syytä.
  4. On yhdentekevää, mitä ja miten postaa niin sivun tykkääjät klikkaavat ”tykkää”.
  5. Tykkääjät kommentoivat postauksia herkästi ja innokkaasti.
  6. Tykkääjät jakavat mielellään sivun postauksia omalla seinällään.
  7. Jos haluat kasvattaa yhteisöä ja kutsut kavereita tykkääjäksi (kohdasta ”Kasvata yhteisöä”) niin kaverisi varmasti näkee/huomaa kutsusi ja klikkaa tykkää. Ellei hänen tykkäämistä tule näkyville, hän ei halua kuulla sanallakaan sivustasi.
  8. Suurin osa kavereistasi haluaa tykätä sivustasi.
  9. Sivu ei vaadi aktiivista ylläpitämistä.

Kolahtaako jokin? Miksi itse tykkäät tietyistä sivuista (siis olet alun perin tykännyt)? Mitä lisäarvoa sinulle tykkäämäsi sivut tuottavat? Ovatko tykkäämiesi sivujen ylläpitäjät aktiivisia vai passiivisia? Mitä lisäarvoa sinä tuotat sivusi tykkääjille? Oletko aktiivinen ylläpitämään sivua?

Oletko miettinyt oman liiketoimintasi vinkkelistä, kiinnostaako se Virtasta?

Sähköstä on suurta hyötyä ihmisten hyvinvointiin, eikö totta? Mutta sähköllä voi saada myös ikäviä asioita aikaiseksi. Se riippuu siitä, miten sitä käyttää. Ihan samalla tavalla Facebook-sivu voi olla mahdollisuutesi. Facebook-sivun avulla voi saada suurta hyötyä, kun ymmärtää ja omaksuu (ei riitä, että tietää), mitä tehdä ja miten. Miten aiot mahdollisuutesi käyttää?

Valitettavan usein neuvot siitä, mitä kannattaisi tehdä ja miten valuvat kuin viemäristä alas, jos ymmärrystä ei ole syntynyt. Olen itse ”neuvonut” monille, mitä Facebook-sivun avulla voi tehdä ja miten, mutta hyvin harva on kokemukseni pohjalta toiminut asiassa pitkäjänteisesti saaden positiivisia tuloksia. Koen, että kyseessä on ymmärryksen puute. En ole siis osannut myydä tarvetta. En väitä, että olisi yksi oikea tapa onnistua Facebook-sivun avulla, mutta tiedän monia vääriä uskomuksia ja keinoja varmaan epäonnistumiseen. Kun mahdollisuuden ymmärtää ja osaa soveltaa sen oman liiketoimintansa vinkkelistä asiakkaille lisäarvon tuottamiseen, vai taivas on alaraja.

Eräs tuttavayrittäjä poimi erään vinkkini onkeensa ja hyödyntää sitä Facebook-sivuillaan säännöllisen epäsäännöllisesti erinomaisesti palvellen asiakkaitaan entistä paremmin omien intressiensä pohjalta. Eikä hän käytä Facebookiin aikaa kuin muutaman kerran viikossa muutaman minuutin. Hän kuitenkin käyttää aikaa säännöllisesti tehden tuolloin oikeita asioita.

It’s up to you! It really is up to you! 

 

dreamstimefree_208820

Älä lupaa kuuta taivaalta ja höpötä hienoista ideoistasi, vaan laita ideat käytäntöön ja näytä tuloksilla!

Valmentaja Tapio Aikion filosofiaan ei kuulu suuren äänen pitäminen itsestään tai ideoistaan. Aikio kuulee usein ihmisten kertovan mahtavia ideoita, joilla tulisi menestystä, mutta harvemmin näkee näiden ideoiden toimivuuden osoitetuksi toteen. Hän itse laittaa mieluummin ideat käytäntöön kaikessa hiljaisuudessa ja uskoo, että tulokset kyllä puhuvat puolestaan, olivatko ideat hyviä. Aikio on omille ideoilleen kriittinen ja siksi myös haluaa toimia nimenomaan tällaisella kokeiluperiaatteella nöyrästi, eikä ylvästellen, sillä tuloksiahan ei ole tehty vielä etukäteen.

Tämä ei tarkoita sitä, että ideointi pitäisi lopettaa, vaan ennemminkin sellaista suhtautumista ideointiin, ettei pidetä etukäteen suurta melua ”tyhjästä”, vaan kokeillaan ideoita nöyrästi ja katsotaan, tuovatko ne tuloksia. Näin myös alkuperäistä ideaa on helpompi kalibroida toimivampaan suuntaan, kun ideaa ei olla etukäteen julistettu torvia soitelleen.

”Hei, nyt mulla on loistava idea…”

”Nyt mää sen hokasin…”

Näitä lausahduksia kuulet varmasti työpaikalla usein. Innostuksen voima on tärkeä! Haasteena olisi ohjata innostuksen tuoma yltiöpositiivinen asenne lujalla asenteella, mutta nöyrästi ideoiden kokeiluun. Eikö ole parempi puhua vähemmän ja näyttää enemmän (tuloksilla) kuin päinvastoin?

Tyhjät tynnyrit kolisevat eniten! Enemmän tekoja – vähemmän sanoja ja lupailuja. 

Tämä on kirjoitettu haastattelun su 8.4.2012 pohjalta, Juha Ahola.

Hockey Player In Action

Huipulle tähtäävän urheilijan opittavat asiat

Kussakin ikävaiheessa on tiettyjä asioita, joita huipulle tähtäävän urheilijan on omaksuttava ja opittava. Tärkeää on se, että on ymmärrys, miksi tiettyjä asioita tehdään, eikä vain tehdä laput silmillä jotain sinne päin. Huipulle tähtäävä urheilija tarvitsee valmentajaa. Kun nuorella on palava halu itsellään niin yleensä viimeistään tällöin valmentaja astuu kuvioon.

Kahta alle 17 -vuotiasta kansallisen tason kärkeen kuuluvaa yleisurheilijaa valmentava Tapio Aikio Oulaisista pitää seuraavia asioita itsestään selvinä, jos on halu menestyä.

Luithan jo Aikion tarinan?

16 – 17 -vuotias yleisurheilija:

  • Treenaaminen
    • 16 – 20 tuntia/viikko, josta 7 – 9 kertaa tarkoittaa 14 – 18 tuntia ohjattua (valmentajan toimesta)
      • Kehon hallinta
      • Taidot (laji)
      • Nopeus
      • Voima
      • Loikat
      • Hyppelyt
      • Kuntopallo
      • Levytanko
      • Kestävyys
      • Lihastasapaino
      • Liikkuvuus (aktiivinen ja passiivinen)
  • Testaukset säännöllisin väliajoin
  • Palautumisen ymmärtäminen
    • Mitkä tekijät vaikuttavat palautumiseen?
    • Oman kehon kuuntelu?
    • Ravinnon, ennen ja jälkeen harjoituksen, merkitys
    • Lepäämisen merkitys
    • Nukkumisen merkitys
    • Kuormituksesta palautumisen ymmärtäminen
    • Lajin sääntöjen hallitseminen ja kunnioittaminen
    • Kausimaksu seuralle (yleensä 600 – 900 euroa/vuosi), koska valtion avustuksen ovat pienentyneet
    • 20 – 25 kilpailua/vuosi
    • Nuorten maajoukkueeseen osallistuminen
    • Arvokilpailuihin osallistuminen
    • Opiskelun yhdistäminen
      • Esim. urheiluakatemia, urheilulukio tai ammattioppilaitos (josta mahdollisuus osallistua urheiluakateamiaan)

Nämä kaikki ovat opittavia taitoja!

Selvitä, mitä edellytyksiä menestymiselle on? Onko sinulla palava halu menestyä ja olet valmis kulkemaan huipulle sen tien, minkä se vaatii? Loppu on vain työtä!

Eräs parhaista neuvoista: ”Opi paremmiltasi!” Joku on todennäköisesti kulkenut jo sitä polkua, jota sinäkin haluaisit kulkea. Olisiko hänen kokemuksestaan sinulle hyötyä? 

Yleisurheiluvalmentaja Tapio Aikion ajatuksia haastattelun pohjalta su 8.4.2012, haastattelijana Juha Ahola

Huomaathan, että alapuolelle voit kommentoida helposti, jos olet kirjautuneena Facebookiin. 
TapioAikio1

Kuoleman partaalta MM-hopealle

Oulaistelainen Tapio Aikio, 57, koki 2000 –luvun alkupuolella vakavia terveydellisiä ongelmia sairauksien johdosta ja jopa hengenlähtö oli lähellä. Maksasairaus johti elinsiirtoon ja sydän leikattiin kahteen kertaan. Alla olevasta linkistä voit lukea tarinan.

maksasairaudesta_seurasi_rankka_taistelu

Kävin haastattelemassa Aikiota sunnuntaina 8.4.2012.

Tarina alkaa Aikion kouluajoilta. Hän muisteli olleensa todella innostunut hiihtämisestä ja kun koulumatka oli 5 kilometriä niin talvisin hän kulki sen hiihtämällä ensimmäisinä kouluvuosina. Tuolloin Aikio voitti koulussa hiihtokilpailuja suvereenisti. Koulukyydit tulivat kuitenkin pian kuvioon ja hiihtäminen väheni, eikä koulussa kirkkainta mitalia riipustettukaan Aikion kaulaan. Tästä Aikio oivalsi, että se menestys aiemmin johtuikin nimenomaan harjoittelun määrästä. Tämä oli hyvä opetus siitä, ettei ilmaiseksi ei saa yhtään mitään. Kaikella on hintansa ja urheilussa hintana on mm. kova ja ahkera harjoittelu.

Lasse Virenin ja Pekka Vasalan juoksumenestyksen johdosta 1972 Munchenin olympiakisoissa Aikio ja useat hänen kaverinsa saivat valtavan kovan halun alkaa treenata juoksemista pururadalla säännöllisesti. Aikio asui tuolloin Ruotsissa. He laittoivat pystyyn myös urheilukerhon junioreille ja alkoivat käydä valmennuskursseilla. Urheilukerhon vetäjinä he olivat itse noin 18 -vuotiaita ja saavuttivat junioreiden kanssa viitenä vuotena putkeen Ruotsin mestaruuksia. Aikion mielestä valmennuskurssien opeilla oli suuri merkitys tähän menestykseen. Toisena seikkana hän tuo esiin inspiroivan ympäristön ja yhdessä tekemisen merkityksen. Together everybody achieves more = TEAM!

Heittolajit ovat olleen Aikiolle aina ominta juttua. Niiden parissa hän on niittänyt menestystä niin Suomessa kuin Ruotsissa sekä henkilökohtaisesti että valmentajana. Valmentaminen on kuulunut Aikion elämään jo seitsemänkymmentäluvulta saakka ja ainoa katkos valmentamisessa tuli 2000 –luvun vakavien sairasteluiden aikaan. Sairasteluista huolimatta ja elinsiirtoa odotellessa Aikio kävi lenkillä hammasta purren aina mahdollisuuksien mukaan, vaikka voimat olivat vähäiset. Lääkäri oli kerran kysellytkin, miksi Aikio käy väkisin lenkillä niin Aikio vastasi seuraavasti: ”En minä halua elinsiirtoa vain siksi, että voisin olla vain hengissä. Minä haluan elää täysillä. Ei tässä muuten ole mitään järkeä!”

Aikio voitti vaikeudet ja kuntoutui maksansiirrosta sekä sydänleikkauksista. Polte sisällä kyti ja hän pääsi taas urheilun, siis elinsiirtourheilun, pariin. Menestystä onkin tullut maailmanmestaruuskilpailuissa hopea- ja pronssimitalien muodossa (kuulantyöntö ja kiekonheitto). Urheilu antaa pontta ja syyn elää! Lisäksi Aikio valmentaa kahta alle 17 -vuotiasta oulaistelaista huipulle tähtäävää yleisurheilijaa, jotka ovat olleet Tapion valmennuksessa nelisen vuotta. Tytöt taistelevat jo kansallisella tasolla kärkisijoista ja mitaleja on tullut SM-kisoissa. Myös valmentamisesta Tapiolla löytyy useita vuoden valmentaja –pystejä palkintohyllystä.

Valmentajana Tapion mielestä tulee toimia oman persoonan kautta eli olla oma itsensä. Palava halu, päättäväisyys ja pitkäjänteisyys ovat menestymisen edellytyksiä. Urheilijalle tulee järjestää puitteet (harjoitteluolosuhteet, ravinto, valmentaja ym.) kuntoon tai muuten ei kannata menestystä odottaa. Tuloksista voi päätellä, jos taustalla on ammattitaitoista valmentamista. Tapio nostaa esille ajattelun merkityksen. Niin valmentajalla kuin urheilijalla tulee olla ymmärrys, miksi tiettyjä asioita tehdään, eikä vain tehdä laput silmillä jotain sinne päin. Polvennostojuoksussa tulee ymmärtää, miksi ja miten sitä tulee tehdä, jotta siitä on hyötyä juoksuun. Palautumisen merkitys tulee sisäistää kokonaisuutena. Kun urheilijalla on palava halu, valmentajan rooli onkin toimia ”jarrumiehenä”, jotta urheilija harjoittelee oikeita asioita. On eri asia tehdä asioita oikein kuin tehdä oikeita asioita.

Lopuksi Tapio haluaa muistuttaa menestykseen tähtääville, että kannattaa selvittää, mitkä asiat tulee oppia ja omaksua, jotta menestystä voi odottaa. 16 – 17 -vuotiaille yleisurheilijoille lista ohessa.

Tsemppiä ja menestystä! Menestys tulee ennen työtä vain sanakirjassa.

Tapion saavutuksia mm.
1) Elinsiirtourheilussa
– Maailmanmestaruuskilpailut, hopeaa kuulantyöntö (2011, Göteborg)
– Maailmanmestaruuskilpailut, pronssi kiekonheitto (2011, Göteborg)
– Maailmanmestaruuskilpailut, hopeaa kuulantyöntö (2009, Australia)
– Maailmanmestaruuskilpailut, pronssi kiekonheitto (2009 Australia)
2) Suomessa ja Ruotsissa mestaruuksia ja himmeämpiä mitaleja
– Yleisurheilussa (lähinnä heittolajit)
– Kädenväännössä
– Saappaanheitossa (ainakin 2 SM-hopeaa)
– Tikanheitossa

Kaksi artikkelia Aikion filosofiaan liittyen luvassa vielä lähiaikoina.

Haastettelijana Juha Ahola 8.4.2012

CityMarket

Haasta asiakas oikeilla sanankäänteillä yhteistyökykyiseksi

Citymarketissa törmäsin rakentavahenkiseen kehotukseen sulkea pakastimen kannet. ”Sulkemalla kannet säästämme energiaa. Kannellisilla pakastealtailla säästetään n. 40 % sähköenergiaa tavallisiin kannettomiin altaisiin verrattuna. Säästö vastaa K-ruokakaupoissa noin 600 omakotitalon vuotuista energiankulutusta.”

Miksi kehotus on hyvä? Se vetoaa sekä järkeen että tunteisiin ja sen lisäksi on konkretisoiva eikä ole käskymuotoinen. Energian säästäminen on yhteinen ongelmamme. Sen tietää jokainen. Ja omakotitalon energiankulutus on konkreettisempi peruste kuin kilowattitunteina ilmoitettu jargon.

Usein vastaava kehotus on kirjoitettu paksulla tussilla pahville tyyliin ”SULJE KANNET!” tai ”ÄLÄ JÄTÄ KANSIA AUKI!” Ja vielä pahempaa on, että siihen perään sivulauseella perustelee asiaa tökerösti.

Kun viitsii hypätä asiakkaan housuihin, voi miettiä, miten asettaa sanansa ja mitkä sanat kannattaa valita. Ystävällinen kehotus järkeen ja tunteisiin vedoten konkretisoinnin kera toimii varmasti paremmin kuin tökerö käsky. Kysy itseltäsi, onko tämä kehotus yhteistyöhenkinen?

Ennen kuin haluat kehottaa/”käskeä” asiakkaita toimimaan tietyllä tavalla, kannattaa miettiä, millä tavalla asiansa ilmaisee.

 

NeverEverGiveUp

Tekisi mieli ruoskia itseä, mutta…

Luitko ”Kyllä sitä on vaan niin HEIKKO, kunnes…artikkelini kuukausi sitten? Nyt on väliarvion paikka.

Arvioinpa alkuun numeroin sitoutumiseen liittyvät päätökset ja niiden toteutumisen asteikolla 1 – 5. (1 täysin eri mieltä, 5 täysin samaa mieltä ja muut siltä väliltä).

Toimenpiteet nyt, kun päätös ja sitoutuminen on tehty:

–        3/5 kirjaan ylös liikunnan, syömiset ja painon joka päivä (tarkasti – viime aikoina olen lipsunut)

  • Parannusta tuli, mutta parempaan pitää pystyä! Lipsumisia ja epätarkkuuksia kirjaamisissa on.

–        5/5 vedän juoksuohjelman läpi (intervallijuoksujen lisäksi normaalit juoksulenkit, jalkapalloharjoitukset, kuntopyöräily)

  • Juoksuohjelma on sujunut loistavasti muun lenkkeilyn lomassa (vaikka onkin vielä kesken). Innostus tehdä intervallijuoksuja juoksuohjelman jälkeen säilyy. Kyllä se tekee hyvää saada sykevälivaihteluita. Palautuminen nopeutuu.

–        4/5 juon vettä vähintään 2 litraa per päivä (ei lipsumista, pullohan on kulkenut mukana päivittäin jo useamman vuoden)

  • Veden juomisessa lipsumisia ei välttämättä ole ollut, mutta kirjaamisissa lipsumisesta johtuen ei voi 100 % varmuudella taata, että joka päivä 2 litraa on tullut täyteen.

–        3/5 vältän iltasyömistä (paitsi kevyttä, kuten salaatti)

  • Välillä oli huonompi kausi, jolloin mm. leipää tuli naposteltua illemmalla. Onneksi sain kaverin tilapäivityksestä karppauksen tiimoilla syttöjä jättää leivät joksikin aikaa ruokavaliosta ja harjoitella itsekuria.

–        4/5 salaattia ja hedelmiä ruokavalioon lisää

  • Salaattia ruokavalioon on tullut lisää säännölliseksi, mutta hedelmiä pitäisi opetella syömään säännöllisemmin.

–        4/5 tavoitekuva HETI tietokoneen taustakuvaksi

  • Tavoitekuva(t) on Excel-taulukossa, johon kirjaan liikkumiset, syömiset sekä punnitukset.

–        2/5 en syö karkkia, sipsejä

  • Ajoittain pahoja lipsumisia, välillä linja on pysynyt tosi tiukkana. Sipsejä olen syönyt 2 kertaa, mutta karkkia useammin. Paha silmä itselle!

Entäpäs tulokset? Paino on pudonnut noin 2 – 3 kiloa. Ihan tarkkaan tuota on vaikea sanoa, sillä nestetasapaino elimistössä vaihtelee myös aamupunnituksissa. Välillä tuntui jo, ettei tuloksia ala tulla, mutta noin 1,5 viikkoa ennen tätä väliarviota myös sosiaalinen paine (siis se, että olen teille tilivelvollinen) pakotti minua tsemppaamaan. Kiitos siis teille myös! Tuloksia on siis tullut ja suunta on hyvä! Liikunnan osalta menee hienosti, mutta ruokavalion osalta hiomista on.

Päätös on tullut tehtyä ja olen edelleen sitä mieltä, että olen valmis elämään sellaisin valinnoin, että tästä vielä noin 3 kiloa paino putoaa. Sitähän minä harjoittelen juuri nyt! Tosiaan välillä, kun tulokset olivat lujemmassa niin tuntui, että pitäisi ruoskia itseä rajusti, mutta jostain sisäinen ääni kuiskaili, että mietipä Juha, missä olet onnistunut päätöksesi jälkeen?

Josko tästä voisi ottaa esille kaksi pointtia:

1)     Koeta nähdä, missä sinä (tai valmennettavasi, alaisesi tms.) on onnistunut, vaikka suunnitelmasta tai tavoitteesta on lipsuttu tai jääty. Ehkäpä siitä, missä on onnistuttu, on hyvä jatkaa eteenpäin?

2)     Konkretisoi tavoite ja pilko tavoite suunnitelmaksi ja konkreettisiksi toimenpiteiksi. Näin voit tehdä väliarvion ja kalibroida suunnitelmaa, jotta tavoite täyttyy.

Uskokaa tai älkää. Viimeisen 1,5 viikon aikana on ollut tosi kova tsemppi päällä. Reilu 3 viikkoa on aikaa huhti – toukokuun vaihteeseen. Kirjoitan sitten aiheesta lisää. Korvissani soivat oulaisen yrittäjän Ossi Salon sanat muutaman vuoden takaa ”Olet epäonnistunut vasta silloin, kun olet luovuttanut.”.

I don’t stop when I’m tired, I stop when I’m done!

 

dreamstimefree_1141330

Suomalaiset puhujat ovat nössöjä…?

Mitä viestit koko ilmeilläsi, eleilläsi ja kehollasi? Englantilainen psykologian tohtori Albert Mehrabian on tutkinut paljon sanattoman ja sanallisen viestinnän vaikutuksia. Tiesitkö, että sanat merkitsevät vain 7 % viestinnästä? Loput 93 % on sanatonta viestintää eli 38 % ääni, 55 % keho. Argumentit siis vain selittävät ja tunteet vakuuttavat.

Sillä, mitä sanot, ei siis olekaan niin paljon merkitystä kuin sillä, miten sanot? Mitä paremmin tunnet keskustelukumppanisi, sitä paremmin osaat lukea tämän sanatonta viestintää. Teemme tiedostamattamme koko ajan havaintoja ympäröivistä ihmisistä ja kommunikoinnista. Karismaattinen persoona saa usein viestinsä paremmin perille kuin ”hissukka”. Itseluottamuksen ja itsevarmuuden merkitys korostuu nimenomaan sanattomassa viestinnässä. Kun puhuja on sanojensa takana, se näkyy ja huokuu hänestä.

Tämäkin on kuitenkin kaksiteräinen miekka. Itsevarma puhuja saattaa säikyttää epävarmemman kuulijan, koska tällöin kommunikoinnissa ei välttämättä synny hyvä tunneyhteys. Epävarma puhuja puolestaan tuskin vakuuttaa itsevarmaa kuulijaa. Meillä on erilaisia arvoja, asenteita, tunteita, vakaumuksia ja uskomuksia. Tästä syystä hyvä puhuja osaa mukautua ja käyttää tilanteeseen sopivaa kommunikointia tunneyhteyden löytämiseksi.

Tärkeää olisi se, että tiedostaa sen, että 93 % on sanatonta viestintää. Tällöin on oltava sanojensa takana myös tunnetasolla, jotta viesti välittyy ”oikein” kuulijalle. Papereista valmiiksi luetut puheet ovat usein tylsiä ja pitkäveteisiä esityksiä. Äänenkäytön hyödyntäminen käy vielä kohtuullisen hyvin, mutta kehon käyttö jää vähäiseksi. Näin puheesta puuttuu useimmiten tunne.

Ymmärrän, että virallisissa juhlapuheissa on tiettyjä odotuksia, mutta poikkeuksetta parempia esityksiä ovat papereista irtautuneet vapaammat puheet. Valitettavasti me suomalaiset emme ole parhaita esiintyjiä. Keskustelin puoli vuotta sitten erään amerikkalaisen suurlähettilään kanssa. Hän ihmetteli, miksi me suomalaiset olemme niin ujoja esiintyjiä. Hän kritisoi erään yrityksen hallituksen puheenjohtajan todella vaatimatonta tapaa esiintyä.

Ja tässä kohtaa on pakko todeta, että ko. hallituksen puheenjohtaja on tehnyt niin loistokasta työtä, ettei siitä tarvitsisi kuitenkaan ylivaatimaton olla. En tarkoita, että hänenkään tarvitsisi mahtipontiseksi nousukkaaksi ryhtyä, mutta esiintyessä liian vaatimattomasti ja eleettömästi ei valitettavasti vaan vakuuta.

Sanattoman viestinnän merkitys on 93 %. Ole sanojesi takana ja näytä se – koko kehollasi!

Sanat 7 %

Ääni 38 %

Keho 55 %

Alla muutamia kasvojen ilmeitä. Eikö olekin helppo havaita, millainen tunnetila kullakin kuvien henkilöillä on?

Golf-Pelilippu

Voita 30 euron arvoinen lippu Kempeleen Golf-simulaattoriin

Tutustu tarkemmin Golf-simulaattoriin tästä:

http://www.kempelehalli.fi/fi/golf_simulaattori

 

ARVONTA SUORITETTU 5.4.2012 noin klo 21. Voittaja: Hilkka Alanko.

 

Kiitos aktiivisuudestanne blogin lukemisen tiimoilla! Ohessa eniten kommentoidut postaukset satunnaisessa järjestyksessä tähän saakka. 

Ei-lopputuloksella-olekaan-merkitysta/

Ravintolapaallikko-kyykytti-minut/

Olipahan-juntti-bussikuski-blogilukijan-kokemus/

Carpe-diem-asiakaspalvelu/

Olettamalla-munasin-totaalisesti/

KärppäLäpyskä

Tee siitä peli! – Olemme kaikki sisimmässämme lapsia!

Mitä teet, kun saat jotain käteesi? Alat näprätä sitä. Lapset leikkivät kaikella, mitä saavat käteensä. Miksipä samaa houkusta ei siis hyväksikäytettäisi aikuisiin? Me aikuiset olemme nimittäin sisimmässämme ihan samanlaisia uteliaita lapsia. Tässä todiste!

Menin perheeni kanssa Kärppä-peliin viime lauantaina. Kaikille istumapaikoille oli laitettu keltainen pahvinpala, jossa oli Kärppä-logo. Otin omalle paikalleni asetetun pahvin käteeni ja huomasin siinä olevan valmiita painaumia, jotka olivat tarkoitetut selvästikin taittelukohdiksi. Taittelin uteliaisuuttani pahvin ja siitähän tuli oiva viuhka. Sitten kokeilin lyödä sillä toista kättäni vasten niin kuin vierustoveritkin tekivät. Siitä lähti iso ääni. Kokeilin hakata pahviläpyskällä myös reittäni vasten ja ääni oli voimakas. Jees! Se toimii.

Kuinka ollakaan vaikka pelin alkuun oli yli 20 minuuttia, aikuisen ihmiset pätkivät noilla pahviläpysköillä isoa meteliä halliin. Se oli hauskaa! Pätkin sillä meteliä koko pelin ajan aina muiden mukana. Liipaisin oli herkemmässä, kun oli noin hauska ja houkutteleva väline siihen hommaan. Olen täysin vakuuttunut siitä, että moista innostusta kannustaa kotijoukkuetta ei olisi syntynyt, ellei tuota pahvista kapistusta olisi ollut kädessä. Toki hanskat kädessä tai paljain käsin taputetaan maalit ja hyvät tilanteet ja flow-tilassa ehkä enemmänkin.

Joku viisas ymmärsi käyttää ihmisen luonteenheikkouksia ja uteliaisuutta hyväksi. Jos sinulla on tavoite, voit miettiä, kuinka haastat ihmisiä siihen mukaan ja miten (esim. millä välineillä) madallat kynnystä osallistua.

Tee siitä houkuttelevaa ja hauskaa – mitä ikinä haluatkin toisten tekevän! =D

IhmeellinenPöytä

Mikä ihmeen pöytä täällä vessassa on?

Kävin pitkästä aikaa yliopistolla, sillä minulla oli eräs ainedidaktiikkaan liittyvä pruju (monistenivaska) eräältä opettajalta lainassa. Halusin palauttaa sen. Päätin kuitenkin käydä ensin vessassa yliopistolle päästyäni. ”Mikä ihmeen pöytä täällä vessassa on?”, ajattelin mielessäni. Mihin wc:ssä tarvitaan pöytää? Sekuntia myöhemmin laitoin prujun kuin automaattiohjauksella pöydän päälle ja menin wc-koppiin. Mitä ihmettä tapahtui?

 

Ongelma, jota en ollut osannut huomioida etukäteen ja johon olisin törmännyt, olikin ratkaistu hyvin yksinkertaisella tavalla. Aivan! Yliopistolla kulkee paljon ihmisiä, joilla on prujuja tai muuta vastaavaa käsissään, joten joku viisas on joskus suunnitellut wc-tiloihin ylimääräisiä pöytiä. Kaikkiin vessoihinhan ei rakenneta pitkää, kiinteää, tasoa koko seinän mittaisena käsienpesualtaiden ympärillä.

Kuinkahan usein törmäämme arjessamme tilanteisiin, joissa äkikseltään hölmöltä tuntuva ratkaisu onkin tarkkaan ja hyvin mietitty? Jos olet yrittäjä, voit miettiä, mikä voisi olla ”seuraava vessan pöytä”, joka ratkaisee asiakkaidesi ongelmia kuin huomaamattaan. Asiakkaan ominaisuudessa kannattaa antaa palautetta epäkohdista, joita havaitsee niin kenties joku ottaa härkää sarvista ja ratkaisee ongelman.

Ympäristöä havainnoimalla voi löytää uusia mahdollisuuksia ”keksiä pyörä uudelleen”!