129_3209x4894_300dpi_all-free-download.com_3776857

Rentoutuminen ja palautuminen ovat hömppää?

129_3209x4894_300dpi_all-free-download.com_3776857Sähinää sähinää! Pitää olla tekemistä! Mennään täysillä! Tuollainen löysäily (hölkyttely) ei ole mistään kotoisin!

Millä moodilla sitä oikein menee? Aina kierrokset tapissa vai?

Sinusta en tiedä, mutta omalta kohdaltani voin sanoa, että olen naureskellut golffaajille, yleisurheilijapelleilijöille ym. Miksi?

Golffaaminen ja frisbee-golf eivät (tähän mennessä) ole sopineet orientaatiolleni. Tempo on aivan liian löysä. Frisbee-golfaamassa reilu vuosi sitten olin vaarallinen pelaaja, sillä juoksin välittömästi heittoni perään, jotta samalla saa sähinää ja liikuntaa. Käveleskely ja viheltely kuin heinänkorsi suussa talsiminen ei vain tunnu purevan. Golfissa greencard tuli suoritettua vuosia sitten pienellä porukalla, mutta em. Orientaatio-ongelma on tässäkin.

Yleisurhelijat 7 verryttelyasun kera pukeutuneena ja 1 km / h vauhtia höntsytellen vaikuttivat pelleiltä. 95% treeniajasta meni “löysäillen” ja muutama tiukka suoritus siihen kylkeen. Futiksessa painoimme enemmän tai vähemmän lujaa, vähintäänkin reippaalla dieselillä treenit läpi.

Hierojalla ei tule käytyä, koska ei ole “tarvetta”. Juoksulenkkeily, rullaluistelu, pyöräily tai kuntopyöräily 100 – 150 (yleensä 130 – 150) sykkeillä ei tunnu juuri missään. Venyttelykään ei kiinnosta, sillekään ei ole “tarvetta”. Jooga kuulostaisi jo aivan naurettavalta!

Sen sijaan ryhmäliikuntatunnit voisivat purra, jos niissä on kova meininki, samoin vaikkapa futistreenit, kunhan tekemisen meininki on hyvä – mitään kävelytreenejä ei jaksaisi jähiä.

Tunnistatko itsesi vai tuleeko se olo, että ei todellakaan noin. Ymmärrät siis rentoutumisen ja palautumisen merkityksen?

Sydänkurssilla ollessani psykologi sai upotettua muutaman ovelan tiiserin panssarin läpi. Eräs niistä oli se, että hän sanoi seuraavan virkkeen.

“Hierojalle voi mennä ihan vain rentoutumaan.”

Minun kaltaisella suorittajaorientaatiolla hierojalle pitäisi mennä hoidattamaan se superkipeytynyt paikka ja tulos pitää olla mitattavissa. Psykologin sanomaa tulkitsin omalla kohdallani niin, että addiktoituneena Facebookin käyttäjänä, aktiivisena puhelimeen puhujana, kommunikointia ihmisten kanssa tulee runsaasti, ehkä liikaakin. Tv:n katsominen jää todella vähäiseksi ja siitä olen ylpeä. Mutta varsinainen rentoutuminen, irtatuminen Somesta ja muusta aktiivisesta vuorovaikutuksesta on harvinaista.

Jos menisinkin hierojalle ihan sillä, että siinä tulee 1 – 2 tuntia oltua rentona hierontapöydällä, mietittyä syntyjä syviä tai mitä milloinkin, ehkä vaihdettua ajatuksia hierojan kanssa – olennaisena pointtina, rentouduttua irtautuneena em. aktiviteeteista.

Hyvä pointti! Kun katson Facebookin chättiä, saatan tunnistaa muutaman muunkin “aina vihreällä” tapauksen. No, mikäpä minä olen ketään neuvomaan. Harkitsen siis hierojalle menoa ihan vain rentoutumaan, vaikkei mikään paikka ole kipeä, eikä “tarvetta” ole. Ja olisiko ensi kesänä hyvää ajanvietettä ja rentoutumista mennä pelaamaan kierros frisbee-golfia vaikkapa ilman taskussa olevaa kännykkää, josta Facea voisi päivittää ja kytätä, kun tempo jää niin köykäiseksi.

Rentoutuminen ja palautuminen ovat tärkeitä asioita! Olisiko aika hankkiutua tilanteeseen, jossa olosuhteet pakottavat siihen! Voisi tehdä hyvää!

50senttiä

Pääsymaksuillako yökerho elää?

 

Satuinpa käymään yökerhossa kaveriporukalla. Sitä, kun käy kerran tai kahdesti vuodessa moisessa paikassa, saattaa ihmetellä monia asioita. En käy ihmettelemään sitä, miksi sinne meteliin työntyy väkeä muka-juttelemaan, mutta bisneksen ryssiminen ihmetyttää todentotta.

Olut/siider/lonkero maksanee viiden kuuden ja drinkit seitsemän kahdeksan euron luokkaa. Pääsymaksu saattaa olla viiden ja viidentoista euron luokkaa. Olkoon nämä työluvut nyt suuntaa antavia.

Todetaan siis se, että pääsymaksun kukin maksaa kerran, mutta juotava tuo katetta volyyminä rutkasti. Ihmettelen todella suuresti sitä, että ruuhka-aikoihin ei panosteta henkilökuntaa enempää. Olkoon työntekijän tuntipalkka sivukuluineen 15 – 25 euron haarukassa. Miksei siellä siis ole ruuhka-aikoina 3 baarimikon sijaan 6 baarimikkoa?

Näilläkin työluvuilla laskettuna yksittäisen työntekijän ei tarvitse ehtiä tunnin aikana montaa juomaa myydä, että kate haukkuu palkan moninkertaisesti. Silti tilanne on usein se, että noille 3 baarimikolle porukka jonottaa helposti puoli tuntia.

Näin ollen jaksoin itse jonottaa juotavaa vain yhden kerran ja silloin otin itse asiassa tuopillisen tuoremehua. Olikohan hinta 3 euroa, joka on toki liki 100% myyntikate, enkä baarimikonkaan työaikaa paljon anastanut, joten kate jäi hyväksi. Sisäänpääsylippu taisi olla 7 euroa. Jätin siis kympin kassaan.

Ymmärrän sen, että juomapolitiikassa poikkean massasta. Toki valtaosa jaksaa jonottaa sen oluen perään kauemmin ja ottaa ehkä pari kolme tuoppia kerrallaan, mutta siitä olen aivan varma, että yökerholla jäi runsaasti katetta saamatta, koska baarimikkoja oli aivan liian vähän. Puolen tunnin jonottaminen on liian pitkä aika! Se karsii tilaamista.

50senttiä

Eikä tämä voi olla anomaalinen tapahtuma. Samaa on sattunut aiemmin ja sattuu muualla. Mikseivät omistajat reagoi asiaan? Vaikka alkuillasta baarimikkoja olisi vähän liikaa, tämäkään ei olisi tappiollista, vaan ruuhka-aikana lyödään leiville.

Onko maksupäätteitä ja kassakoneita liian vähän? Sehän on lain mukaan tärkeää, että kaikki ostokset lyödään koneelle ja tarjotaan kuitti. Mikä tässä mättää? No, alkoholilaki asettaa rajoituksia asiakkaan humalatilan seuraamisesta. Eivätkö yökerhoyrittäjät saa rekrytoitua työntekijöitä, jotka tekisivät vaikka klo 22 – 05 työvuoron? Absurdi ajatus, ettei tämä onnistuisi. Vai onko henkilökunnan määrä rajoitettu neliöiden yökerhon pohjalta?

Hauska detalji on sekin, että yökerhoja kaatuu tuon tuostakin, nimet vaihtuvat ym. Eli ei se niin kultakaivos ole.

Mikä mättää, kun yökerhot eivät halua lyödä leiville? Pullonkaulana liian vähäinen määrä henkilökuntaa! Pääsymaksuilla ei kai bisnes pyöri riittävästi!

50senttiä

Kate on liian huono, jos se pitää laskea! Hinnanmuodotus ja siihen vaikuttavia tekijöitä

IMG_0008–       Tuotteen erityisominaisuudet antavat mahdollisuuden hinnoitella paremmalla katteella kuin verrokkituote.

–       Yrityksen kustannukset asettavat reunaehtoja sille, millä hinnalla tuotteen voi myydä kannattavasti. On helpommin sanottu kuin tehty, että pudottaa tuotantokustannuksia. Omenahotelli tarjoaa mainion esimerkin erilaisesta ajattelusta eli he käytännössä poistivat asiakaspalvelun (vastaanottopalvelun) kokonaan. Intialainen TopThinkers -listan kärkipäähän lukeutuva Vijay Govindarajan puhuu käänteisen innovaation puolesta.

–       Ennakoitu myyntimäärä vaikuttaa hinnoitteluun merkittävästi. Mitä isompia eriä voi ’varmuudella’ tuotetta valmistaa ja/tai tilata maahantuojalta, sitä paremman edgen se tarjoaa paremmalle katteelle.

–       Asiakkaiden reaktiot hintojen muutoksiin, eli kysynnän hintajoustot ovat keskeinen elementti etenkin tietyillä toimialoilla. Kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti kuluttajakäyttäytymisen pohjalta mm. VR käyttää dynaamista hinnoittelua. Kun myyntihintaa muutetaan iterattivisesti, on tärkeä seurata, missä kipukynnys liikkuu asiakkaiden ostokäyttäytymisessä. Kuluttajat ovat omaksuneet, että äkkilähtöjä lomamatkoille saa edullisemmin, samoin kuin parasta ennen –päiväyksen lähestyessä paketillisen jauhelihaa.

–       Kilpailijoiden hinnoittelupäätökset ovat usein kantona kaskessa, tai ainakin voivat olla. Kuluttajille syntyy hintamielikuva ja usein ”suunnilleen kilpailijoiden” hintahaitarissa on pysyttävä. Tietysti hienoa on se, jos pystyy erottautumaan tuotteen erityisominaisuuksien tai vaikkapa maineen johdosta niin, että pystyy hinnoittelemaan kovemmin. BtoB –aloilla kilpailjoiden hinnoittelupäätökset voivat olla usein varsin merkittäviä, sillä vastapuoli käsittelee tarjouspyynnössä ”vain hintaa tuijottaen” esim. julkisissa kilpailutusmenettelyissä.

–       Yhteisötekijät, esim. hintalainsäädäntö on omat reunaehtonsa asettava tekijä. Näistä on oltava selvillä.

–       Yrityksen kannattavuustavoitteiden suuruus ja omistajien tulosvaatimukset vaikuttavat myös hinnoitteluun, jotta viivan alle saadaan jäämään oletetulla myyntivolyymillä riittävästi euroja.

Eräs kokenut myyntiedustaja sanoi. Mikäli tuotteen hinnoitellaksesi sinun pitää laskea se (paperilla, Excelissä tms.) niin silloin se kate on liian huono!

50senttiäVoisitko parantaa myymäsi tuotteen katetta?

dreamstimefree_246707

Palvelemattomuus on huonoa kohtelua

Asiakas astuu optikkoliikkeeseen sisään, sisääntulokello “pimpottaa”. Työntekijä palvelee edellistä asiakasta paneutuneesti ja iloisesti, silminnähden hyvällä asenteella. Liikkeessä ei ole muita ihmisiä. Työntekijä ei käännä katsettaan uutta asiakasta tervehtiäkseen. Uusi asiakas pyörii hetken katsellen ympärilleen, mutta päättää poistua liikkeestä.

Missä vika? Onko palvelu liikkeessä huonoa? Ei välttämättä!

Kun asiakas astuu liiketilaan, heti ensimmäiset sekunnit ovat tärkeät. Osoittaako henkilökunta asiakkaan vilpittömästi ja lämpimästi tervetulleeksi, vaikka edellisen asiakkaan palveleminen olisi kesken?

dreamstimefree_246707

Esimerkissä työntekijä palveli edellistä asiakasta hyvin, mutta jätti tervehtimättä uuden asiakkaan, jolle olisi todennäköisesti antanut hyvää palvelua edellisen asiakkaan jälkeen.

 

Uusi asiakas ei saanut palvelua, joten sitä, saiko hän hyvää palvelua vai ei, ei voida arvioida. Mutta se, saiko hän hyvää kohtealua vai ei, voidaan arvioida. Hänen olisi kuulunut saada hyvää kohtealua, hänet olisi pitänyt tervehtiä.

Hyvät tavat kunniaan! Ihmiset ovat oikeutettuja hyvään kohteluun ja se on työntekijöiden vastuulla asiakkaiden suuntaan. Asiakas tekee havainnon ja alitajuisen arvion helposti jokaisesta kohtaamisesta liikkeessä. Ei riitä, että kohdalle sattuva työntekijä palvelee ystävällisesti, jokaisen työntekijän tulee huomioda asiakas (esim. tervehtimällä ja hymyilemällä) aina mahdollisuuksien mukaan ja aina kun kohdalle sattuu. Tämä on hyvää kohtelua!

=D

=)

=I

=/

=(

Kun asiakas arvioi kunkin työntekijän hymiöillä, mikä onkaan keskiarvo siitä, millaista kohtelua hän saa?

Jokainen asiakas on tärkeä ja jokaisen työntekijän on syytä kantaa korsi kekoon ja kohdella jokaista asiakasta hyvin!

IMG_0008

Kyllä riihikuiva raha urheiluseuroille kelpaa, kunhan heidän ei tarvitse tehdä mitään

IMG_0008

Olenpas ottanut vuosien mittaan vastaan useampia “yhteistyöehdotuksia” urheiluseurojen edustajilta. X euroa vastaan saa “näkyvyyttä” vaikkapa pelipaidassa tai verryttelyasussa. Jos ei puhuta Oulun Kärpien ykkössentterin pelipaidasta tms., vaan junioreiden tai alasarjojen joukkueista, näkyvyys perusteluna mainokselle (sponsoroinnille) on itseironinen harha tai jopa itsepetos. Hyöty on yksisuuntainen!

Siinä kohtaa, jos/kun on valmis avaamaan kirstua, seuran edustaja lupaa suositella tuotteitasi/palveluitasi, mutta pannukakuksihan se menee. Ei sieltä niitä asiakkaita tule. Tämä on kokeiltu useammin.

Tuosta yksisuuntaisesta hyödystä poiketen olen esittänyt mahdollisuuden saada provisiota, kun suosittelee tuotteita/palveluita ja heti, kun kauppa konkretisoituu. 6 vuoden aikana eräs taho onnistui jopa yhden asiakkaan tuomaan eli poikkeus vahvistaa säännön. Tämä taas käänteisesti todistaa sen tosiasian, että lupaukset eivät tuo yhtään mitään.

Raha se vain tuntuu kiinnostavan, ei arvo! Liikkeenjohdon konsulttina, sparraajana, mentorina ja yritysvalmentajana (mm. myyntivalmennukset) toimivana olen tarjonnut myös maksutta parille urheiluseuralle parin tunnin valmennusta, mutta siihen ei ole tartuttu. Toiset maksavat samasta lystistä kuitenkin satoja euroja heittämällä. Siis vain riihikuiva raha kiinnostaa!

Asiantuntijan mukaan lyöttäytyminen ei näytä kiinnostavan. “Älä tule neuvomaan” taitaa olla rivien välissä viesti. Oivalsiko seura, että samalla ei-vastauksella ko. asiantuntijan (yrittäjän) verkosto jää kylmäksi. Viidakkorumpu ei mene hyvässä hengessä eteenpäin?

Olenko itseriittoinen ja ylimielinen? Pahoitteluni! Se ei ole tarkoitus. Haluan raflata! Tarkoitus on herätellä ajatuksia siitä, että urheiluseurat, uudistukaa. Kuunnelkaa meitä yrittäjiä, myyntivalmentajia ja mitä ikinä olemmekaan. Jos tarjoamme apuamme pro bono, älkää nyt herranen aika kieltäytykö!

Ja joka tapauksessa paitamainoksen sijaan tai ehkäpä lisäksi olisi fiksua löytää jotain selvää vastinetta rahalle. X määrä laadukkaita s-postiosoitteita yrittäjän s-postirekkariin tms.? Ideoita kyllä riittäisi, mistä vastikkeesta yrittäjä kokisi arvoa ja olisi valmis maksamaan!

Näin ollen olisi helpompi saada mukaan muitakin kuin niitä yrittäjiä, joiden tyttö tai poika pelaa ko. joukkueessa.

Urheiluseurat, olette hyvällä asialla. Meidän yrittäjien tehtävä on kuitenkin pitää yritykset toimivina ja kannattavina, ja aina kuvioon ei sponsorointidiili tuo arvoa. Yritä tuottaa arvoa!

 

Krokotiili

Ostotapahtumiin liittyviä pelkoja ja riskejä

Krokotiili

Voit kuunnella artikkelin tästä: 

 


Taloudellinen pelko

Asiakas pelkää, että rahat menevät hukkaan. Hän hankkii jotain, mitä ei tarvitse tai tuote ei osoittaudukaan hyödylliseksi. Kuinkahan moni ostaisi leipäkoneen jälkiviisaana?

Toimintaan liittyvä pelko

Tuote ei tee sitä, mitä sen pitäisi! Tuote ei toimi odotetulla tavalla, tai toimii vain lyhyen ajan. Takuu ei toimi tai ole voimassa. Tuotteen käyttöikä saattaa osoittautua odotettua lyhyemmäksi. Tuotteesta ei saakaan sitä hyötyä irti, miksi se hankittiin. AbKingPro:t ym. ostos-tv:stä ostetut ihmelaitteet osoittautuvat usein ”pannukakuiksi”.

Fyysinen pelko

Tuotteella voi loukata itsensä. Tuote ei vaikuta turvalliselta käyttää. Esim. sirkkeli on sellainen puuntyöstölaite, että sen osalta käytön turvallisuuden varmistaminen ennen ostopäätöstä on iso tekijä.

Sosiaalinen pelko

Ihminen on laumaeläin. Pelko on siis siitä, ettei lähipiiri hyväksy hankintaa. Pariskunnalle myydessä on usein ensiarvoisen tärkeää pitää huoli, että molemmat pariskunnasta ovat myyntitilanteessa mukana. Ja joskus pariskunta tarvitsee vielä hyväksynnän esim. vanhimmalta tyttäreltään, joten myyjän kannattaa varmistua, että ostopäätökseen vaikuttajat ovat läsnä.

Psykologinen pelko

Ostopäätöksen jälkeen voi esiintyä syyllisyyden tai edesvastuuttomuuden tuntemuksia. Psykologisia pelkoja voi olla monenlaisia. Olisiko tämän (kalliin) käsilaukun sijaan sittenkin pitänyt ostaa lapsille uusia vaatteita?


Pelot ovat isossa roolissa, kun asiakas tekee ostopäätöstä. Jos haluat myydä jotain, mieti kustakin kategoriasta, mitä pelkoja tuotteesi/palvelusi voi asiakkaassa aiheuttaa? Ellet keksi montaa, kysy siltä skeptisimmältä insinöörikaveriltasi – hän osaa auttaa sinua! Nyt sinulla on hänen ”luonteelleen” käyttöä.

Tai jos et onnistu tekemään kauppaa jonkun asiakkaan kanssa, saattaisitko jälkiviisaana oivaltaa, mihin pelkoon ostotapahtuma tökkäsi?

Mieti, miten annat kullekin pelolle poikittaista mailaa vaikkapa referenssien avulla.

Vakuuta asiakas, ettei tämän tarvitse pelätä!

IMG_0594

Vastaväitteet ovat usein välietappi ennen kaupan klousaamista, eivät este!

IMG_0594MIKSI ASIAKKAAT TEKEVÄT VASTAVÄITTEITÄ?

•Vaistomainen torjunta, kokemukset

•Asiakas ei ymmärrä tarvettaan tai ei ole tarvetta

•Ei näe hyötyä

•Haluaa saada lisää varmuutta

•Taktiikkaa

•Velvoitteen ja vaivan väistäminen (=laiskuus!)

•Väärinkäsitys

•Myyjään kohdistuva vastustus

•Haluaa lykätä päätöstään

•Rahan puutteesta

•Henkilökohtainen riski

•On kiinnostunut ostamaan

Mieti, mitkä saattaisivat olla sinun asiakkaiden motiiveja tehdä vastaväitteitä?

VASTAVÄITTEIDEN KÄSITTELYKAAVA

•Kuuntele (mieti mikä voisi olla oikea syy)

•Luokittele (onko veruke vai todellinen syy)

•Käsittele (oikeat argumentit)

Tulee kuunnella asiakasta paneutuneesti, jotta todellisen syyn oivaltaa ja kun lukee myös elekieltä (tai puhelimessa äänenkäyttöä ja argumentointia todella tarkasti), tällöin on mahdollista havaita, onko kyseessä todellinen syy vai veruke. Tämän jälkeen myyjän tehtävä on argumentoida asia oikein.

VASTAVÄITTEIDEN KÄSITTELYTEKNIIKOITA

  • Ohitustekniikka (käytetään useimmin alussa niin päästään eteenpäin)
  • Kyllä, ja –tekniikka (myönnetään as. oikea kanta, ja kerrotaan myös toinen)
  • Vastakysymystekniikka (esitä vastakysymys ja jatka omalla argumentilla)
  • Kaikutekniikka (toistetaan ”hämmästellen” asiakkaan väittämä ja jatketaan omalla
  • Lukitustekniikka (vastaväite lukitaan vastakysymyksellä ehdolliseen tapaan ”Onko muita syitä kuin raha?”)
  • Poissulkemistekniikka (kartoitetaan syyt kysymyksillä ja pois suljetaan syyt, jotka ovat esteenä)
  • Ottaa itse vastaväitteen esille ennen kuin se on tullut
  • Tyhjennystekniikka (pumpataan kaupan esteet –› käsitellään vastaväitteet –› VAARA! asiakas voi kokea kuulusteluksi)

Millä menetelmillä yleensä itse onnistut? Oletko miettinyt, mille kohderyhmälle tai minkä tyyppisille asiakkaille sopii mikäkin tekniikka?

Vastaväitteiden käsittely on keskeistä myyntityössä. Asiakas testaa myyjää vastaväitteillä!

Vastaväite on kuitenkin myös:

•Ostovastus

•Ostokiinnostus

•Haluaa lisätietoja

•Veruke

Älä pelkää vastaväitteitä. Valmistaudu kuitenkin niihin!

Tetris

Tiedon jäsentely oppimisessa ja opettamisessa. Paloletkusta juominen on mahdotonta!

Kommunikoinnin haasteena on huomioida toisen osapuolen vastaanottokyky kyseisellä hetkellä. Olipa sitten kyse opettamisesta, konsultoimisesta tai perehdyttämisestä, keskeistä on antaa tietoa sopivin annoksin aivan samoin kuin asia on lääkityksen kanssa. Liian suurilla kerta-annoksilla lääkitysasioissa voi olla dramaattisia seuraamuksia.

Älyllinen stimulointi syväjohtamisessa edellyttää johtajan, esimiehen, opettajan tai konsultin toimesta kykyä lukea ’opetettavan’ kykyä vastaanottaa ja jäsennellä informaatiota.

 

Älyllinen stimulointi tarkoittaa, että johtaja antaa alaiselleen jatkuvasti haasteellisempia tehtäviä. Alainen oleva oppii itse ratkaisemaan yhä haastavampia ongelmia, eikä takerru johtajan apuun joka käänteessä. On tärkeää antaa alaisen “keksiä itse” ratkaisuja eli johtaja ei saa olla liian innokas paljastamaan korttejaan, vaikka idea ongelmanratkaisuun olisikin. (Lue koko artikkeli aiheesta)

TetrisTiedon vastaanottaminen ei riitä, jos tietoa ei kykene ja ehdi jäsentelemään. Siinä käy muuten aivan kuin vanhassa kunnon Tetris –pelissä, jos palikat tippuvat liian nopeasti, eikä niitä ehdi järjestellä kunnolla. Torni täyttyy ja game over, ihan sama asia kuin paloletkusta juominen.

Iso annos ei ole ongelma, kunhan sen malttaa antaa riittävänä ’hitaasti’, vastaanottajan kykyihin ja taitoihin nojautuen. Lisäksi ihmisen välisessä vuorovaikutuksessa ’opettajan’ olisi hyvä tunnistaa, mikä palanen sopii kuhunkin hetkeen parhaiten. Sinällään arvokasta palikkaa vastanottaja ei ehkä juuri kyseisellä hetkellä osaa sijoittaa oikeaan paikkaan.

Maltti on valttia innostuksenkin tiellä. Välillä on hyvä tarkistaa ja varmentua, miten opit uppoavat ja jos päivä- tai viikkoannos on täysi, seuraavat palikat pudotetaan myöhemmin. Malta olla tyhjentämättä treasure boxisi tyhjäksi. Otollisempi hetki tulee kyllä kertoa enemmän ja syvemmin.

Kun ’opetat’ toisia, muista, että me ihmiset olemme erilaisia ja vastaanotamme tietoa erilaisista lähtökohdista. Ehkä sinullakin meni hiukan enemmän aikaa omaksua opettamasi asia. Ole maltillinen!

Aiheeseen liittyy myös vanha artikeli http://vauhtipyörä.fi/blog/oksentamalla-myyja-tappaa-hyvankin-viestin-ala-tyhjenna-lipasta-ensikohtaamisessa/ .