dreamstimefree_239596-1

Tässä konkreettinen esimerkki yhteistyömahdollisuudesta suoran kilpailijan kanssa. Uskallatko kokeilla?

dreamstimefree_239596-1Olipa kerran kaksi taikuria maassa, jossa taikureita ei ole pilvin pimein. Eräs konsultti kysyi taikureilta, tilaavatko samat asiakkaat sinut kerrasta toiseen esim. kesäjuhlien jälkeen pikkujouluihin taikomaan? Molemmat taikurit sanoivat, että niin ei yleensä (lue: koskaan) käy. Asiakas ei tilaa samaa ”naamaa” heti uudelleen.

Konsultti kysyi? Olisikohan mahdollista, että samainen asiakas voisi ottaa kuitenkin eri taikurin, aivan erilaisen taikashow’n? ”Öö, mahdollisesti.”

Mitäpä, jos vaihdatte kontakteja ja soitatte toistenne nk. Vanhoja asiakkaita läpi? ”No, peeveli, toihan ois hyvä idea!”

Miksi? Koska todettiin, että sama taikuri ei uppoa heti uudelleen. Koska asiakas on jo taikuripalveluista ollut valmis maksamaan sen, mitä ammattitaikurit esityksistään yleensä pyytävät. Koska asiakas ylipäätään on ollut halukas järjestämään ohjelmaa kesäjuhliin ja pikkujouluihin (virkistyspäiville).

Lukija, mietitkö nyt, että ei tilaaja halua kuitenkaan taikashow’ta vaan stand up –show’n tai jotain erilaista? Sekin on mahdollista ja taikuri voi tehdä aitoa yhteistyötä myös muiden esiintyvien taiteilijoiden kanssa. Kenties taikurilla on perstuntuma, mikä uppoaisi seuraavan kerran?

Joka tapauksessa uskallan väittää, että kerrotulla tavalla on todennäköisempää tehdä kauppaa kuin kylmäsoitoilla randomisti firmoihin.

Miksipä ei olisi mahdollista, että taikuri kesäjuhlashow’ta myydessään myisi myös syyspäiville tai pikkujouluihin jonkun kontaktipiirissään ja yhteistyössä olevan taiteilijan samantien?

Loppu jääköön mielikuvituksen varaan. Ideaa saa jalostaa!

 

Yhteistyössä on voimaa!

Suurten kysymysten äärelle, kuka minä olen ja millainen minä olen? (vieraspostaus)

Bisnesmaailmassa olen viime aikoina törmännyt siihen, että ” muista olla oma itsesi”, ” myy oma osaamisesi persoonallisesti” ja ” tee asiat omalla tyylilläsi”!

Huonolla itseluottamuksella varustettu ihminen sortuu olemaan kuin kameleontti. Se yrittää miellyttää jokaista ihmistä, jottei tulisi hylätyksi. Hyväksynnän kokeminen on ihmisille tärkeää! Huonolla itesetunnolla sitä hyväksyntään hakee koko ajan ja kaikkialla. Ja aina kun tuntuu, ettei riitä sellaisena kuin on, käytös muuttuu sellaiseksi mitä oletamme vastapuolen toivovan.

Mutta mistä me tiedämme, mitä vastapuoli meistä haluaa? Vastapuoli todennäköisesti haluaa löytää meistä juuri sen ihmisen mikä kätkeytyy kameleontin käytöksen taakse. Juuri sen aidon ihmisen jota kovasti piilottelemme ja arkailemme paljastaa. Jos ihminen on suuressa kasvun vaiheessa, nuoruuden ja aikuisuuden välissä, miten voimme tietää millaisia me olemme ellemme ole löytäneet vielä itseämme? Ja miten löydämme itsemme? Pitäisikö istua mettään kannon nokalle ja rauhoittua! Samalla toivoa, että kyllä me löydämme itsemme!

Mutta löydämmekö koskaan itseämme? Maailma muuttuu joka päivä, joka hetki. Me muutumme joka päivä, joka hetki. Tänään emme ole samanlaisia kuin eilen ja huomenna olemme erilaisempia kuin tänään. Miten tässä kaikessa muutoksessa voi pysyä mukana? Jokainen päivä ja jokainen tapaamamme ihminen opettaa meille aina jotain. Tuo mukanaan jotain uutta, jotain vanhaa. Jotain hyvää, jotain huonoa. Haastaa pohtimaan ja auttaa oivaltamaan. Päivittäiset muutokset meissä eivät ole mikroskooppisen pieniä, eikä maaailmaa mullistavan suuria. Vaan jotain siltä väliltä.

Meidän tehtävänämme on löytää ja havaita ne muutokset, jotta voimme kehittyä ja kasvaa. Niinhän sitä sanotaan, että ihminen tekee elämän pisimmän matkan itseensä. Sille matkalle jokainen meistä on saanut eturivin paikat. Ja mikä parasta kuljettajana toimimme me itse. Toiset ihmiset kulkevat mukanamme lyhyempiä matkoja, toiset pidempiä, jotkut jopa koko matkan. Meidän on kai aika rohkaistua luottamaan siihen, mitä me olemme ja luottaa siihen, että ihmiset voivat olla oikeasti meistä kiinnostuneita. He todella haluavat tutustua juuri meihin. He haluavat nähdä kovan kuoremme alle, rakentaa suhdetta ja luottamusta kanssamme. He haluavat jopa tehdä kanssamme yhteistyötä ja kauppaa. Olemme mielenkiintoisia, ihania ja ainutlaatuisia juuri sellaisina kuin olemme nyt. Ei eilen, tänään tai huomenna, vaan juuri nyt.

Kameleontti

Olisiko siis aika laskea kameleontin naamari ja astua esille juuri sellaisena kuin olemme!?

P.S. Kirjoittajan henkilöllisyys pidetään anonyyminä

LuottamusLuodaanVuorovaikutuksessa

Myyjä! Älä mene tähän vipuun! Jos et muuta ehdi niin…

LuottamusLuodaanVuorovaikutuksessa

Viimeisinä viikkoina olen päässyt todistamaan, miten myyntitilanteen voi ryssiä huolella. Taannoin kirjoitin artikkelin aiheesta, ”Älä pakota asiakasta vastaamaan isoon kysymykseen EI…” ja nyt puhun osin samasta aiheesta.

Eräs sijoitustuotteita tarjoava lähempänä 30 ikävuotta oleva myyjä astui miinaan kanssani. Ensinnäkin tapaamisen buukkaminen oli epämääräinen, eikä siitä käynyt selvästi selville, että hänen aikomuksensa on myydä sijoitustuotteita, vaan ”katsoa hiukan yhteisiä juttuja”. Tapaamisen alkoi kevyellä icebreakilla, joka sinällään meni ok:sti, mutta sen jälkeen hän kävi tiedustelemaan varallisuustilannettani kirjaten vastaukset paperille. Todennäköisesti hän huomasi elekielestäni, että nyt mentiin liian nopeasti henkilökohtaisiin asioihin ja itse asiassa ilman lupaa, koska buukkauksessa ei käynyt selville, mitkä ovat aikeet. Hän sai suuntaa antavasti vastauksia, mutta siinäpä ehti sitten nousta mentaalinen seinä pystyyn ja pyysin asiasta lisätietoa sähköpostiin, koska rahaan liittyvissä asioissa, varsinkin sijoituksissa, paneudun asiaan, enkä tee päätöstä vain intuitiolla.

Toinen case oli hyvinvointituotteiden tiimoilta. Annoin aikatauluni selväksi ennen tapaamista ja kokenut myyjä astui miinaan eli kävi nopeasti esittelemään ”juttunsa” läpi. Icebreak jäi todella lyhyeksi. Myyjä oli sinällään miellyttävä ja innostunut tuotteistaan, mutta kun kyse ei olekaan hänestä, vaan minusta – kun minulle myydään. Ja samoin sinusta, kun sinulle myydään!

Myyjän työ on asiakkaan päässä!

Näin ollen sain kuulla esittelyn ja sitten paiskattiin kättä ja hymyiltiin toisille ystävällisesti. Tapaamiseen liittyen heittelin muutamia tiisereitä taustoihini ja tietopohjaani ko. tuotteita kohtaan liittyen, mutta samalla peruskaavalla taisi esittely mennä läpi. Olisin odottanut kustomointia kohdallani, sillä lähtötaso ei ole ko. toimialaan liittyen nolla. Kertaalleen herättelin myyjän irti luupistaan piirtämällä käyntikorttini takapuolelle mm. Simon Sinekin esittämän innovaatioiden leviämiseen liittyvän ”gaussin käyrän”.

Molemmat myyjät lankesivat samaan miinaan! Jos et ehdi mitään muuta tehdä niin rakenna luottamusta, sillä ilman sitä kaupanteko on todella vaikeaa. Kun perustaa myyntityön luottamuksen rakentamiseen, kauppoja ikään kuin tippuu syliin, eikä tarvitse vääntää kaikenlaisilla klousauskikoilla.

Vaikka aikaa olisi vähän, panosta luottamuksen rakentamiseen. Kiinnostu aidosti ihmisestä, jonka kanssa keskustelet. Jos onnistut rakentamaan luottamusta, kenties saat enemmän ”peliaikaakin”. Sinullekin lienee käynyt niin, että ostaja antaa 15 tai 30 minuuttia, mutta istuttekin 1 h 30 min tai jopa 2 tuntia – kun juttu luistaa!

Älä hätiköi myymään ja käymään tylsää powerpointtia tai tabletilla olevaa esitystä läpi. Istu perseellesi, rauhoitu ja kiinnostu siitä ihmisestä, joka edessäsi istuu. Puhu, kysele, pidä huomio hänessä!

Ihminen on kiinnostunut itsestään! Älä hyppää luottamuksen rakentamisen yli myynnissä!

dreamstimefree_2789965-300x200

Toisten menestyminen **tuttaa, jos

dreamstimefree_2789965-300x200Ystävällinen naispuolinen asiakaspalvelutyöntekijä palvelee asiakkaitaan ystävällisesti. Hän huomioi jokaisen asiakkaan, hymyilee, luo kontaktin, luo tunneyhteyden ja saa aikaan hyvän tunneyhteyden. Asiakas kokee itsensä tärkeäksi, hyväksytyksi. Asiakas saa hyvää palvelua!

Samassa työpaikassa pari muuta naispuolista asiakaspalvelutyöntekijää kääntävät selkänsä tilanteesta poispäin niskojaan nakellen. He eivät tunnu sietävän sitä, että toinen tekee asiat hyvin ja onnistuu.

Toisen onnistuminen saa tuntemaan itsensä huonommaksi? Eikö kateellinen pystyisi itse parempaan? Eikö hän halua pystyä parempaan? Kokeeko kateellinen itsensä osattomaksi tai vähäosaiseksi? Jos itsellä on huono päivä, muillakaan ei saa olla hauskaa?

Mikä ihmisiä riivaa? Kyseessä ei ole nollasummapeli.

Oletko kuullut , että jos kadehtii vaikkapa toisen rahoja, ei rahoja omalla pankkitilillä tule näkemään eli siis työntää pois luotaan sitä, mistä kadehtii toisia? Jos puolestaan on aidosti onnellinen toisten menestymisen ja onnistumisen puolesta, vetää menestystä itsekin puoleensa enemmän. Miksi näin? Koska mieli toimii kuin sateenvarjo – vain avattuna. Jos (toisten) onnistumisiin luo negatiivisia tunnekokemuksia, mieli välttää vetämästä puoleen samoja kokemuksia. Jos puolestaan (toisten) onnistumisiin luo positiivisia tunnekokemuksia, mieli alkaa vetää samanlaisia kokemuksia puoleen.

Meidän peli, ei minun

Tarina kertoo Michael Jordanista, joka NBA:n läpimurtovuotenaan kasvoi ja kehittyi pelaajana huikeasti. Kun toimittaja kysyi kauden päätteeksi joukkueen menestyksen salaisuuksista ja Jordanin huikeasta kaudesta, Jordanin vastaus omalta kohdaltaan oli: “Minusta tuli me.” Jordan siis ymmärsi, että vaikka hän tekisi 45 pisteen sijaan 30-35 pistettä per peli niin muille tähdille jää enemmän tilaa ja mahdollisuuksia onnistua ja näin ollen koko joukkue menestyy paremmin.

Jos palataan tarkastelemaan työyhteisöjä tai mitä tahansa tiimiä, jolla on jokin tarkoitus kuten äsken kerrotuilla asiakaspalvelutyöntekijöillä , palvella asiakaskuntaa mahdollisimmin hyvin, jotta hankitut asiakkaat saadaa pidettyä asiakkaina.

“Yrityksen tehtävä on hankkia ja pitää asiakkaita.”  -Peter Drucker-

Kun yhteinen tarkoitus ymmärretään, on helppo samastua siihen, että todellakin sillä miten kollega palvelee asiakkaita, on merkitystä kaikille. Hyvä palvelu, hyvä tekemisen meininki tarttuu. Se, millainen maine yrityksellä on, kiirii eteenpäin ja näkyy asiakasvirrassa ja se puolestaan indikoi työpaikkojen määrän muutokseen.

Opettele iloitsemaan toisten onnistumisista! Onnistut itsekin yhä enemmän!

Tohvelit jalkaan, työnarkomaani?

TohvelitSain isältäni joululahjaksi tohvelit ja lasten kirjoja läjäpäin. Viesti oli selvä.

1) Kun tulet töistä kotiin ja otat “bisnes-/työkengät” pois jalasta, vaihda vapaalle. Laita tohvelit jalkaan, ota rennosti ja muista, että roolisi on nyt olla perheenisä ja aviomies, eikä bisnesmies.

2) Investoi aikaa perheelle. Lue kirjoja lapsille, lukekaa niitä yhdessä. Olisi syytä irrottautua omista intresseistä yhteisiin intresseihin. Töitä ehtii kyllä tehdä aina nousevaan eläkeikään asti vuosikymmeniä.

Joskus haluamansa viestin voi piilottaa ja symbolisoida.

Näkeekö metsää puilta, vai miten sitä sanotaankaan? Ulkopuolinen, ei-kuplassa-elävä, saattaa huomata pienistäkin asioista, missä toisella voi olla iso parannuksen paikka. Vaikka yhtäältä on syytä olla määrätietoinen omista valinnoista, mihin pyrkii, toisaalta on syytä kuunnella ympäristön signaaleja ja ainakin pyrkiä tutkimaan mahdollisimman neutraalisti, missä mennään.

Ehkä rutiineja on särjettävä. Mietittävä, jotain uutta toimintaa, joka korvaa vanhan “väärän” toiminnan eli tehdä parempia valintoja. Ympäristön merkitys on erittäin suuri esim. siihen, miten onnistuu irrottautumaan töistään ja vaikkapa rentoutumaan.

Tohveleiden laittaminen jalkaan kotioloissa ei ehkä sittenkään ole vitsi vai kuinka?