Ei minua kiinnosta kuulla yhtään mitä sinä ajattelet, tiedät tai olet kokenut
| 9.6.2013 | Kirjoitti Juha Ahola kategoriassa Esiintymis- ja sosiaaliset taidot |
“En tiedä oletko kuullut yrityksestämme, mutta …”
“En tiedä, oletko käynyt myyntikoulutuksilla, mutta …”
“En tiedä, oletko lukenut kirjan nimeltään xxx, mutta …”
“En tiedä, katsoitko eilen tv-ohjelman xxx, mutta …”
“Olet saattanut nähdä elokuvan xxx, mutta …”
Mielestäni äskeiset aloitukset ovat typeriä. Nämä osoittavat, että puhuja ei missään nimessä halua asettaa kysymystä, vaan pitää monologin mainiten ohimennen mahdollisuuden siitä, että keskustelukumppani saattaa ehkä tietää jotain aiheesta. Puhuja ei kuitenkaan halua antaa keskustelukumppanille mahdollisuutta osallistua keskusteluun ja kertoa, mitä tietää kyseisestä aiheesta, mitä on kokenut tai mitä ajattelee. Tällainen on teennäistä vuorovaikutusta ja osoittaa puhujan osaamattomuutta tai haluttomuutta keskustella. Tavoite on kertoa kiireesti se, mitä itsellä on mielessä.
Olisi varmaankin paljon viisaampaa jättää tuollaiset retoriset kysymyksen tyngät kokonaan pois ja jos on aie keskustella niin asettaa selkeitä kysymyksiä, joihin kuuntelee vastaukset tarkkaavaisesti mahdollistaen dialogin jatkumisen.
“Oletko kuullut yrityksestämme? Kerrotko tarkemmin.”
“Millaisilla myyntikoulutuksilla olet käynyt? Kerrotko tarkemmin.”
“Oletko sattunut lukemaan kirjan nimeltä xxx? Millaisia ajatuksia se sinussa herätti?”
“Satuitko katsomaan eilen elokuvan xxx?”
Olipa kyseessä myynti- tai mikä tahansa vuorovaikutustilanne, kannattaa muistaa, että kukaan ei halua todellisuudessa kuunnella monologeja. Kun saa aikaan dialogin ymmärrys toisen kokemusmaailmasta paranee.
Vältä monologeja ja jos huomaat joutuneesi monologin vetäjäksi, olet todennäköisesti heikoilla jäillä.
Viimeisimmät kommentit