dreamstimefree_128613

Esimiehen lähestyttävyyskynnys


Otetaanpa tarkestelun alle kaksi dimensiota esimiehen lähestyttävyyteen ja alaisen kynnykseen kysyä apua ongelmatilanteissa sekä vuorovaikuttaa muutoinkin, vaikka asiaa voisi tarkastella vielä useammilla muuttujilla (ks. oheinen kuva). Ajatellaan siten, että esimies on alaisen kokemuksen mukaan joko välittävä/kiinnostunut alaisen onnistumisesta ja auttamisesta alaista onnistumaan työssään tai sitten ei. Toisekseen tarkastellaan myös sen merkitystä, onko esimies läsnä (“käden ulottuvilla” työpaikalla = läsnäolo) vai ei.Lähtökohtaisesti empiirisen tutkimuksen pohjalta on helppo tehdä seuraavanlaisia johtopäätöksiä.

Välittävä ja kiinnostunut esimies

Hyvä esimies ymmärtää tehtäväkseen auttaa alaista onnistumaan työssään. Tämä edellyttää aitoa kiinnostusta auttaa parhaaksi katsomillaan menetelmillä. Todettakoon, ettei tämä tarkoita alaisen puolesta tämän töiden tekemistä ja muutoinkin esimiehellä tulee olla tilanneherkkyyttä aistia, mitkä keinot toimivat alaiselle vuorovaikutuksessa parhaiten. Kun esimies on välittävä ja kiinnostunut, hän kuuntelee alaistaan empaattisesti ja kuulee, mitä alainen sanoo ja myös sen, mitä alainen ei sano (viesti jää rivien väliin). Olipa esimies läsnä tai ei, hän voi osoittaa aitoa välittämistä ja kiinnostusta siitä, että alainen onnistuisi työtehtävissään. Ja on aivan ilmeistä, että esimiehen lähestyttävyyskynnys madaltuu huomattavasti, kun alainen kokee esimiehen välittävänä ja kiinnostuneena. Esimiehen tulee kuitenkin muistaa se, että alainen voi kokea kiinnostuksen myös “kyyläämisenä” tai “nuuskimisena”, ellei vuorovaikutusta ja dialogia ole ollut riittävästi siitä, millä menetelmillä esimies auttaa alaista onnistumaan. Välittäminen ja kiinnostus edellyttää tarkkaavaista ja/tai empaattista kuuntelun tasoa. Jos on välittävinään eikä anna aikaa siihen läsnäolon hetkeen, alainen näkee sen kyllä läpi ja tulkinnee negatiivisena signaalina.

Läsnäolon merkitys

Lähestyttävyyskynnys on suurempi, mikäli esimies ei ole läsnä. Usein esimiehillä (varsinkin ylempänä organisaatiossa) on useita muitakin alaisia ja sen lisäksi palavereita, sidosryhmien (mahdollisesti myös asiakkaiden) tapaamisia, työreissuja ym., joiden johdosta esimies ei ole toimistolla tai muutoin lähellä alaisen työnsuorittamispaikkaa. Mikäli esimies on läsnä, alainen kysyy huomattavasti aktiivisemmin ja hakeutuu vuorovaikutustilanteisiin, kun voi keskustella kasvokkain, eikä tarvitse “häiritä” puhelimitse (txt, soitto).

Läsnäolon kaksiteräinen miekka – milloin itsenäistyminen tapahtuu?

Läsnäolo on erittäin tärkeää, jotta vuorovaikutusta syntyy enemmän ja jotta yhteistä ymmärrystä voidaan synnyttää dialogin avulla. Mitä itsenäisempi ja alainen on, sitä vähemmän hän (yleensä) kaipaa läsnäolevaa esimiestä, mutta perehdyttämisen aikana sekä alkuvaiheilla läsnäolo on huomattavasti tärkeämpää. Esimiestyön tarkoituksen pitäisi olla alaisen itsenäiseen työskentelyyn kasvattaminen. Varsinainen kasvu kuitenkin tapahtuu nimenomaan silloin, kun esimies ei ole läsnä, vaan on pakko kokeilla omien siipien kantavuutta ja pärjätä siihen mennessä oppimansa pohjalta. Tästä syystä esimies voi myös tarkoituksella olla ei-läsnä ja “pakottaa” alainen kasvuun. Huomaatko analogiaa kasvatustyöhön, kun miettii, millaisia itsenäistymisen vaiheita lapsi käy matkalla kohti aikuisuutta?

Miten madaltaa lähestymiskynnys minimiin ja milloin se on välttämätöntä?

Ihmisellä on tarve “pärjätä omillaan” eli olla autonominen. Emme halua olla “avuttomia” ja olla riippuvaisia toisista tässä mielessä, kun viitekehyksenä on työelämä. Työsuhteen alkuvaiheilla on useimmissa työpaikoissa tarve jonkin aikaa intensiiviselle perehdyttämiselle. Tällöin esimiehen tulee olla “käden ulottuvilla” tavoitettavissa, jotta alaisen on mahdollisimman helppo kysyä apua. Tämä onnistuu siten, että esimies on samassa työhuoneessa (ts. työskentelytilassa). Lisäksi esimiehen aktiivisuuden ansiosta alainen kysyy tai mainitsee ongelmista tai mielessä olevista kysymyksistä. Esimies voi olla aktiivinen vaikkapa niin, että menee alaisen luokse tämän työhuoneeseen tai työskentelypaikalle. Tätä menetelmää voi käyttää myös kokeneempien työntekijöiden kanssa ja kuinka ollakaan aivan “yllättäen” mielessä on kysymyksiä, jotka muuten jäisivät esittämättä. Aktiivisuus osoittaa myös äsken käsiteltyä välittämistä ja kiinnostusta.

Esimiehen on tärkeä ottaa vuorovaikutusvastuu ja huomioida se, mitä alainen tarvitsee. Lähellekään aina alainen ei tiedä parhaiten, mitä hän tarvitsee. Vuorovaikutus ja tilanneherkkyys ovat tärkeitä.

Välittävä ja läsnäoleva esimies on lähestyttävä! 

Comments

comments

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <s> <strike> <strong>