Osaatko laskea myyntikatteen? Katelaskennan alkeet for dummies!
| 17.1.2013 | Kirjoitti Juha Ahola kategoriassa Yrittäminen ja yritysjohtaminen |
Olen Juha ”Vauhtipyörä” Ahola ja toimin yritysvalmentajana eritoten myynnin ja markkinoinnin parissa. Nämä ovat blogisivuni. Aloitin blogikirjoittelun 1/2012.
”Oikeat” nettisivuni löydät osoitteesta www.vauhtipyora.fi ja esittelyä itsestäni www.vauhtipyora.fi/juha-ahola.
Kysymys kuitenkin kuuluu, voinko olla avuksesi valmentamalla, sparraamalla tai mentoroimalla?
Parh. terv. Juha Ahola 044-5072028 juha.ahola(at)vauhtipyora.fi
Luin vastikään erään blogikirjoituksen, jossa oli nk. hienoja laskelmia mainostamiseen liittyvistä konversioista ym. Keskeisessä asemassa artikkelia oli kate. Mutta kuinka ollakaan ostohinnaltaan 100 euron tuotteen katteeksi oli määritelty esimerkkiin 130 euroa ja kate oli (muka) tällöin 30 % (mikä ei ole totta!).
Väitän, että moni yrittäjä ei osaa tehdä yksinkertaisia katelaskelmia. Juuri äsken kerrotun esimerkin kaltaisesti luullaan pers’tuntumalta, että tässäpä on hyvä kate, mutta esim. 130 eurolla myydyn tuotteen kate on vain noin 23% (30%:n sijaan). Tällaisilla laskentavirheillä on iso merkitys – puhumattakaan isommista volyymeistä.
Jos tuotteen ostohinta on 100 euroa niin millä hinnalla se pitää myydä, että myyjä saa 40% myyntikatteen? Monet vastaavat, että 140 eurolla, mikä on väärä vastaus. Oikea vastaus on 166,67 euroa (jos emme tähän yksinkertaiseen esimerkkiin ota arvonlisäveroa huomioon).
Myyntikate olisi siis euroina:
166,67 € * 40% = 66,67 €.
Myyntikateprosentti = 1 – [ (ostohinta / myyntihinta) * 100 % = 1 – (100 € / 166,67 €) *100 %]= 40%
Kuluttajan mielestä tuotteissa tuntuu olevan törkeästi katetta, eikö? Kuluttaja mieltää, että hänen maksamansa summa menee miltei lyhentämättömänä yrittäjän kassaan.
Avataanpa esimerkin avulla, miten kuluttajan ja yrittäjän hintamielikuvat ovat erilaiset:
Oletetaan, että tuotteen ostohinta on 100 euroa (alv. 0%). Yrittäjä haluaa 30% katteen, joten tuotteen alv:ton (netto)myyntihinta on 142,86 euroa, johon laitetaan alv. 24% päälle eli tuotteen ulosmyyntihinta on 177,14e. Kuulostaako mutu-tuntumalla järkevältä? Liki 180 euron tuotteessa on reilu 30% katetta (ei todellakaan yli 40% puhumattakaan 80% katteesta), jos tuotteen ostohinta on 100 euroa. Se niistä törkeistä katteista!
Hinta- ja katemielikuvat myyjän (yrittäjän) ja ostajan mielestä saattavat tuntua erilaisilta. Ainakin verottaja pitää siitä huolen. 
”Mutta kuinka ollakaan ostohinnaltaan 100 euron tuotteen katteeksi oli määritelty esimerkkiin 130 euroa ja kate oli (muka) tällöin 30 euroa (mikä ei ole totta!).”
Hyvä kirjoitus jossa tosin pikku inhimillinen virhe. 30€ kate on totta mutta 30% olisi väärin mitä ilmeisesti tarkoitit.
Kiitos kommentistasi ja tarkkaavaisuudestasi, Jukka!
Olet aivan oikeassa. Korjasin näppäilyvirheen (ja ajatuskatkoksen) punaisella % -merkillä. Vaikka kuinka sitä nysvää artikkelia ja laskentataulukkoa niin näinkin selvä bugi voi jäädä.
aika hankalaa mix ei oo olemassa tavallista laskuria
millä voisi laskea.en oo löytänyt ja kun oon huono matikassa
jos joku voisi neuvoo yksinkertaisen tavan laskee kate
Kiitos Pete!
Luulin jo tehneeni varsin yksinkertaisen laskurin, kun noilla eri muuttujilla pystyy laskemaan katteen, mutta kertoisitko tarkemmin, mitä laskurissa (Excel-taulukko) pitäisi vielä yksinkertaistaa?
Minulle aikoinaan opetettu katteen laskemiseen seuraavanlainen kaava:
Jos haluat esim.30% katetta niin jaat ostohinnan 0,7:llä
eli 100:0,7=142,85!!
Kiitos kommentista Anssi!
Juuri näin! Se vaan ei ole todellakaan kaikilla tiedossa. =)
Erään isomman vaateketjun yhden liikeen esimies sanoi, että Katelaskuri -taulukko oli otettu heillä käyttöön. Ts. laskuri löytyi jokaiselta tietokoneelta. 😉
Järjestelmät laskee…
Totta, Johanna! Järjestelmän pitääkin laskea, mutta kyllä myyjän pitäisi osata laskea kate päässälaskuna.
Yllättävän moni luottaa järjestelmiin, mutta ei mieti tuon taivaallista katteesta…