Esipuhe – Mikä on Hyvästä paras –kirja?
| 10.8.2012 | Kirjoitti Juha Ahola kategoriassa Hyvästä paras |
Sain sysäyksen perehtyä Hyvästä paras –kirjaan toimitusjohtaja, yritysvalmentaja Timo Hakanpäältä. Ensiksi luin tiivistelmän kirjan sisällöstä Powerpoint –esityksenä, jonka jälkeen ostin kirjasta cd-sarjan (8 kpl noin 70min/cd). Olen kuunnellut cd:t läpi yli kymmenen kertaan reilun vuoden aikana ja vastikään päätin ostaa kovakantisen kirjan itselleni.
Hyvästä paras on mukaansatempaava ja erittäin helposti ymmärrettävällä tavalla asiansa esittävä laajaan tutkimusprojektiin ja siihen liittyvään aineistoon pohjautuva kirja. Keskeisenä teemana on antaa vastaus kysymykseen: Miten hyvästä yrityksestä voi tulla paras?
Tähän alustukseen referoin kirjan lähtökohtaisia ajatuksia ja kun pureudun sisältöön luku luvulta tarkemmin, käytän omakohtaisempia esimerkkejä eli suodatan sisältöä oman kokemusmaailmani kautta. Olen innoissani kirjan sisällöstä ja blogini nimi on saanut sysäyksen kirjan ajatuksesta ”Vauhtipyörä”.
Jim Collins on yritysten liiketoimintaan erikoistunut tutkija ja opettaja, joka aloitti uransa Stanfordin yliopiston liiketaloustieteellisessä tiedekunnassa.
Ajatuksia kirjan esipuheeksi:
– Hyvä on parhaan vihollinen
– Voiko hyvästä yrityksestä tulla paras ja jos voi tulla niin miten se onnistuu?
– Hyvästä yrityksestä voi tulla paras ja tutkimusryhmä selvitti hyvästä parhaaksi kehittymisen saloja, jotka jaetaan kirjassa.
– Tutkimustyö alkoi siitä, että tutkimusryhmä etsi yrityksiä, jotka olivat nousseet parhaiden tasolle ja säilyneet huipputasolla vähintään 15 vuotta.
– Tämän jälkeen parhaita yrityksiä verrattiin verrokkiyrityksiin – mitkä tekijät erottivat nämä kaksi toisistaan?
– Hyvistä parhaiksi kehittyneet yritykset saavuttivat poikkeuksellisen hyviä tuloksia.
– Tutkimusryhmä valitsi kolminkertaisen tuoton vaatimuksen yritysten saavuttamien tulosten osalta verrokkiyrityksiin nähden.
– Lähtöjoukoksi valittiin 1965-1995 Fortune 500 listalla esiintyneet yritykset.
– Parhaaksi kehittyminen pitää olla toimialasta riippumatonta.
– Tutkimusta ei tehty lähtökohtaisia oletuksia todistamaan, vaan seuraavalla ajatuksella: ”Emme tiedä, mitä löydämme määränpäästämme, mutta kerromme heti kotiin palattuamme.”
– Mitä sellaista yhteistä hyvistä parhaiksi kehittyvillä yrityksillä oli, mikä erotti ne verrokkiyrityksistä?
– Elämää suuremmat julkisuuden henkilöt ovat käänteisessä yhteydessä mahdollisuuteen kehittää yritys hyvästä parhaaksi.
– Hyvistä parhaaksi kehittyneet yritykset keskittyivät eritoten siihen, mitä niiden piti olla tekemättä tai lakata tekemästä.
– Tekniikka voi vauhdittaa muutosprosessia, mutta se ei voi aiheuttaa sitä.
– Fuusioilla ja yritysostoilla ei ole käytännössä mitään tekemistä hyvästä parhaaksi kehittymisen kanssa.
– Hyvistä parhaiksi kehittyvät yritykset keskittyivät siihen, että yrityksessä olosuhteet ovat oikeat/suotuisat, jotta energiaa ei kulu ihmisten motivointiin tms.
– Hyvistä parhaiksi kehittyvien yritysten kasvu ei tapahtunut kumouksellisen prosessin avulla.
– Hyvistä parhaiksi kehittyvien yritysten muutosprosessi koostuu kehittämis- ja läpimurtovaiheesta. Prosessin 3 tärkeää vaihetta ovat: kurinalaiset ihmiset, kurinalainen ajattelu ja kurinalainen toiminta. Tälle prosessille tutkimusryhmä antoi nimen ”vauhtipyörä”.
– Millaisia ovat hyvistä parhaksi kehittyvien yritysten johtajat poikkeuksetta? Tutkimusryhmä yllättyi. Vaatimattomia, hiljaisia, pidättyväisiä ja jopa ujoja, mutta kuitenkin ammatti-ihmisinä vaativia ja tinkimättömiä.
– Ensin ihmiset, sitten asiat. Hyvistä parhaiksi kehittyvät yritykset palkkasivat ensin oikeat ihmiset yritykseen ja ohjasivat väärät ihmiset pois. Vasta sen jälkeen miettivät, mihin suuntaan yritystä lähdetään viemään.
– Stockdalen paradoksi. Julmien tosiasioiden kohtaaminen uskoa silti menettämättä.
– Siilikonseptin kehittäminen.
– Kurinalaisuuden kulttuuri. Kun yrityksellä on oikeat ihmiset, hierakiaa ei tarvita.
– Tekniikka vauhdittajana.
– Vauhtipyörä ja noidankehä.
Viimeisimmät kommentit